Ilmainen koulutus on yksi parhaista tavoista vähentää yhteiskunnallista epätasa-arvoa, josta on syytä pitää kiinni. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden koulutuksen maksaminen ei kuitenkaan kuulu tähän tasa-arvopolitiikkaan.

Tähän tuskin voisi vastata väärin. Vaikka nimellisesti valta pyörii virallisissa päätöksentekoelimissä, suurimmat vaikuttamismahdollisuudet ovat kuitenkin valmistelevissa työryhmissä, koska siellä voi vaikuttaa hankkeisiin varhaisessa vaiheessa.

Lähtökohtaisesti AYYn jäsenet ovat äänestäneet edustajiston jäsenet edustamaan heitä nimenomaan koulutuksen, yliopiston ja opintososiaalisissa asioissa. Täten muihin asioihin lausuminen olisi melko mandaatitonta, vaikkakin joskus tarpeellista.

Automaatiojäsenyys on perustuslain 13 $ Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus -kohdan vastainen. Myös mm. ammattikorkeakoulujen oppilaskuntien jäsenyys on vapaaehtoista. Aikaisemmin YO-kunnan automaatiojäsenyyttä on perusteltu mm. YTHSn palveluilla. Myös YTHS on siirtymässä YO-kunnilta Kelalle.

Opintotuen tulorajat täytyy poistaa, koska systeemi, jossa rankaistaan työnteosta on haitallinen. Opintotuki on jo valmiiksi sidottu opintopisteiden suoritukseen, mikä estää tilanteen jossa opiskelija ei opiskele, mutta nostaa tukea.

Opiskelijoiden keskuudessa on selvästi suurinta kysyntää nimenomaan yksiöille. Lisäksi tällä hetkellä valtion tukijärjestelmä kannustaa rakentamaan yksiöitä. Ylioppilaskunnan täytyy vastata opiskelijoiden kysyntään ja mukautua valtion tukiviidakkoon.

Tätä täytyy tehdä erityisesti SYLn kautta. KV-opiskeijoilla on edelleen useita konkreettisia laista johtuvia ongelmia esimerkiksi pankkitilin avaamisessa, mikä johtaa ongelmiin maassa, jossa kaikki virallinen tunnistautuminen tehdään pankkitunnuksilla.

Kehitysyhteistyö ei kuulu ylioppilaskunnan tehtäviin.

Aktiivinen ympäristönmuutoksen vastainen taistelu ei kuulu ylioppilaskunnan tehtäviin. Omassa toiminnassaan vastuullisesti toimiminen on puolestaan erittäin suotavaa ja hyvä tapa tehdä oma osa ympäristön hyväksi.

Yhdenvertaisuuskysymykset menevät mielestäni opintososiaalisten asioiden alle, jolloin AYY voi myös julkisesti laajemmassa yhteiskunnassa lausua esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksien puolesta sekä esimerkiksi osallistua Pride-paraatiin. Lisäksi on samoin suotavaa, että kaikki AYYn alaiset yhdistykset jotka saava minkäänmuotoista tukea ylioppilaskunnalta, mahdollistavat yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet kaikille.

“Merkittävä yhteiskunnallinen suunnanäyttäjä“ menee mielestäni AYYn valtuuksien ja mahdollisuuksien yli. Olen kuitenkin sitä mieltä että AYYn on hyvä sitoutua omassa tominnassaan kestäviin valintoihin.

Tähän en osaa sanoa juuta enkä jaata, eikä AYYn edustajisto onneksi tästä päätä, joten on vähän hassua, että tätä kysytään. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin pääainekohtaiset haut ovat toimineet hyvin.

Vaativa ei tarkoita rankkaa. Vaikka Aallon opinnot ovat korkealaatuisia ja vaativia, ei se tarkoita, että opiskelijoiden burn outtia täytyisi aktiivisesti jahdata. Aallon opiskelijoiden kamppailu mielenterveysongelmien kanssa on ollut tiedossa jo vuosien ajan AllWell-kyselyiden tuloksien perusteella, eikä näitä ongelmia pidä jättää huomiotta!

Tähän kysymykseen on vielä hankala vastata, koska kunnolla valmisteltua esitystä ei ole edustajistolle tuotu. Kuitenkin näyttää siltä, että hanke voisi olla menestyksekkäästi toteutettavissa.

AYYn pitäisi laatia strateginen suunnitelma jäsenmaksun pienentämiseen. Menot ovat vuosi vuoden jälkeen kasvaneet ja välillä tuntuu, ettei päätöksenteossa muisteta, että jos jostain on säästetty, että rahan voi käyttää myös jäsenmaksun alentamiseen, eikä ole pakko “keksiä jotain kivaa käyttökohdetta.“

Hankala kysymys, koska mitkä asiat koskettavat koko yhteisöä ja mitkä eivät. Esim. teekkarilakin käyttöoikeus tai teekkarihymnin sanoitus eivät mielestäni kuulu edustajistolle. Kuitenkin esimerkiksi tilanteet, joissa AYYn alla toimii yhdistyksiä, jotka eivät hyväksy tiettyä opiskelijasegmenttiä jäsenikseen yksilöstä riippumattomista syistä, kuuluvat mielestäni edustajistolle.

Olisi suotavaa lisätä englanninkielen käyttöä. On kuitenkin luonnollista, että suomalaisessa yliopistoyhteisössä puhutaan suomea.

AYYn asunnoissa on tilaa vuokrankorotuksille, koska ne ovat ERITTÄIN huomattavasti alle markkinahinnan. Erityisesti esimerkiksi Helsingin keskustan alueen yksiöiden vuokrataso voisi perustellusti olla korkeampaa. Lisäksi vuokria voisi optimoida vastaamaan valtion asumistukea, koska käytännössä tiettyyn rajaan asti valtio maksaa 80% vuokran korotuksista.

Killat ja muut ainejärjestöt hoitavat Aalto-yhteisössä omien jäsentensä työllisyystarpeet. Koska yhteisössämme on niin laajasti erilaisia aloja, ei AYY lähtökohtaisesti voi tarjota tätä palvelua tasa-arvoisesti kaikille jäsenilleen.

Aino-lehti jätettiin tauolle syystä. Kirjoitushetkellä on kuitenkin meneillään konsulttiselvitys opiskelijamedian tulevaisuudesta ja voi olla, että kosulttien ehdottama ratkaisu on niin fiksu, että mieli muuttuu. Lähtökohta kuitenkin on, että jos 60% jäsenistä ei mediaa käytä (esim. lue Aino-lehteä), ei siihen tule käyttää opiskelijoiden rahoja.