Kela-korvausten leikkauksen perustelut ontuvat.

Teksti on alun perin julkaistu Helsingin Sanomissa 17.03.2022.

Sanna Marinin (sd) hallitus ilmoitti valtavasta leikkauksesta yksityisen terveydenhoidon Kela-korvauksiin. Leikkaus vaikuttaa lyhytnäköiseltä ja sen perustelut ontuvat. Sosiaali- ja terveysministeriöstä todetaan, että aikaisempien leikkausten perusteella hallitus arvioi, ettei julkisen sektorin palveluiden kysyntä lisäänny leikkauksen johdosta (IL 14.3.). Tämä oletus on osoitettu vääräksi useasti, kun on tarkasteltu esimerkiksi suun terveydenhuollon Kela-korvausten leikkauksia vuosien saatossa. Vaikka hampaat on tällä kertaa jätetty leikkurin piiristä pois, voidaan näitä kokemuksia silti käyttää jonkinlaisena näyttönä leikkauksen mahdollisesta lopputulemasta.

Kela-korvaukset ovat olleet valtiolle suhteellisen edullinen keino ulkoistaa osa terveyspalveluista yksityisen sektorin tuotettavaksi niin, että ihmiset, jotka siihen kykenevät, maksavat myös itse palveluistaan. Mikäli julkisen sektorin palveluiden kysyntä kasvaa, täytyy hyvinvointialueille palkata lisää hoitohenkilöstöä tai lisätä tehokkuutta. Juuri niitä, jotka jo nyt raatavat yli tehokkuutensa kantokyvyn, pitäisi tehostaa entisestään, tai juuri niitä, joista on pulaa jo valmiiksi, pitäisi löytää lisää. Jo tämä yksinään saattaa hyvinkin tulla kalliimmaksi kuin mitä leikkauksilla säästetään. Jos henkilöstöä ei löydy ja tehokkuutta ei kyetä lisäämään, synnytetään jonoja, joissa tunnetusti terveyspalveluiden kysyntä kasvaa entisestään, kun oikea-aikaista hoitoa ei ole saatavilla.

Hallituksen leikkauksilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Siispä laitan sormet ristiin ja hartaasti toivon, että tuo yksi oletus, jonka varassa hallituksen arvio makaa, todella pitää paikkansa.

Märt Vesinurm
terveydenhuollon tuotantotalouden väitöskirjatutkija
Helsinki